Avainsana-arkisto: Ruoka

Parhaat oluet ruokapöytään

Olutta pöytään
Lähde: Pixabay

Perustietous eri viinien yhdistämisestä ruokalajeihin alkaa olla suomalaisten kulinaristien takaraivossa – netti on täynnä viininvalintaoppaita, television kokkauskohjelmat vertailevat viinejä säännöllisesti ja makuhermot tietävät luonnostaan, että punainen viini täydentää lihan makua ja valkoinen viini sopii kala-aterian kyytipojaksi.

Olutta juodaan tätä vastoin paljon, mutta usein kaupasta valitaan oma tuttu ja turvallinen merkki rentoon oloon ja harvemmin puhtaasti ruokajuomaksi, juhlia lukuunottamatta. Olutkulttuurin suosio on kuitenkin ollut tasaisessa kasvussa viime vuosina. Olutfestivaalit niin Suomessa kuin Euroopassa ovat asettuneet pysyvästi ruokakulttuuriin ja laatuoluita halutaan nyt maistella niin ravintoloissa kuin kotisohvalla.

Sopivan oluen valinta ruokapöytään voi aiheuttaa alussa päänvaivaa vannoutuneellekin oluiden ystävälle, jos tähän ei ole aiemmin kiinnittänyt huomiota. Muutamilla vinkeillä voi kuitenkin päivittää oluttietouden nopeasti ajan tasalle ja näin nauttia uusista makuelämyksistä joko kotona tai viihteellä. Nykyään useista eri olutlaaduista on tarjolla myös alkoholiton vaihtoehto, joten humaltumista välttäväkin henkilö pystyy ottamaan osaa olutharrastukseen.

Näin valitset oluen ruoan mukaan

Olutta ruokapöytään
Lähde: Pixabay

Näin valitset oluen, joka sopii yhteen ruoan kanssa

  • Viljatuotteita sisältävät ruoat, kuten risotto: lager ja pilsneri, amerikkalaisoluet
  • Papuruoat ja riistalinnut: maltaiset ja makeat oluet, englantilaistyypinen ale
  • Katkarapu: hedelmäiset ja voimakkaasti maustetut oluet, belgialaistyyppinen saison
  • Liharuoat ja juurekset: katkerat ja tummat oluet, porter
  • Grillatut vihannekset: ale, saksalaistyypinen porter
  • Juustot: ale, tripel (vahva ale), useat eri olutlaadut
  • Makeat jälkiruoat: barley wine (erittäin vahva ale, 9-13% alkoholia)

Liha- ja makkararuoat, grilliruoat, vahvat keitot ja padat

Olutlaaduista porter, stout ja tumma lager ovat turvallinen valinta perinteisten liharuokien kanssa. Vahvasti maustettujen sekä tulisten ruokien kanssa on tapana tarjoilla voimakkaasti maustettua hapanolutta. Esimerkkejä näistä:

  • Lahden Erikois Oktoberfest
  • Aura Tumma
  • Rekolan Panimo Munkintie
  • Klosterbrauerei Baumburg Heller Bock

Kalaruoat

Kalaruokien kanssa sopivat parhaiten raikkaat ja hedelmäiset pils-oluet. Hyviä vaihtoehtoja ovat muun muassa:

  • West Coast IPA
  • Suomenlinnan Panimo Hoppe IPA
  • Mikkeller Not Just Another Wit

Kasvisruoat

Kasvisruokien kanssa voi tarjoilla kevyempiä oluita, kuten venhäolutta, saisonia ja sour alea, esimerkiksi:

  • Fiskarsin Funky Luomu
  • Berliner Kindl Weisse
  • Stadin Sour Grape Pale Ale

Välipalat

Välipalojen, pitsan, pikkusyötävän ja esimerkiksi cocktail-ruokien kanssa olutmaestrot suosittelevat pilsiä tai lageria. Suosittuja ovat esimerkiksi:

  • Founders PC Pils
  • Laitilan Kukko Pils

Jälkiruoat

Jälkiruokien, makeiden välipalojen ja esimerkiksi pikkujoulupöydän antimien oheen sopivat makeat oluet ja erikoisuudet juhlavieraita piristämään. Tällaisia oluita ovat esimerkiksi kirsikkaolut, karamellioluet ja vaikkapa suomalaiserikoisuus salmiakkiporter.

  • Lindemans Kriek
  • Malmgård Barley Wine
  • Iso-Kallan Salmiakki Porter

Olutta menoon ja oloon

Lasi täynnä olutta
Lähde: Pixabay

Alkoholiprosenttia tärkeämpi tekijä on oluen laatu ja maku. Mitä miedompaa olut on, sitä monivaiheisempi on sen valmistusprosessi. Tästä syystä esimerkiksi voimakkaasti humaloidut IPA-oluet tarjoavat enemmän vaihtoehtoja kuin miedot oluet. Yleisesti neljäprosenttiset tai tätä matalampialkoholiset vaaleat oluet on tarkoitettu virkistäytymiseen ja sopivat mainiosti muun viihteen kumppaniksi. Illanvietto, lautapelien pelaaminen, ja vaikka voitokas online casino -sessio on hauskempaa pienessä oluthiprakassa.

Kolmosolut on hyvä kompromissi sekä janonsammuttajaksi että ruoan yhteyteen. Vahvemmat oluet on syytä jättää ruokajuomaksi. Mitä vaaleampi olut, sen kylmempänä se tulisi tarjoilla. Lager maistuu parhaimmillaan jääkaappikylmänä kun taas maustetut oluet voivat seistä huoneenlämmössä pidempään. Suomalaiset ovat kuitenkin tottuneet juomaan oluensa kylmänä, joten tarjoilulämpötilaa ei kannata tuijottaa liiaksi.

Mitä IPA-oluet ovat?

IPA-oluet ovat vahvasti humaloituja vaaleita oluita, joiden alkuperä juontuu Intiaan 1700-luvulle, josta niitä alettiin tuoda Euroopasta laivoilla tammitynnyreissä, jotka antoivat oluille ominaisen katkeran maun laivamatkan aikana. IPA-oluiden alkoholiprosentti vaihtelee pääsääntöisesti 5-7% välillä. Suomessa kaikkein vahvimpia oluita saa vain Alkosta, päivittäiskaupoissa joutuu tyytymään maksimissaan 5,5% vahvuisiin juomiin. Pale ale oluet ovat yleisesti väriltään kullanruskeita ja maultaan hedelmäisiä ja katkeria. Nykyään markkinoilla on paljon myös niin sanottuja hybridioluita, joissa mietojen oluiden puhtaus yhdistyy IPA-oluen vahvuuteen ja makuun.

Kaupoissa myytäviä IPA-oluita

  • Olvi I.P.A. 4,7% – ensimmäinen Olvin lanseeraama IPA-olut
  • Pyynikin KauppaIPA 4,7% – Pyynikin Käsityöläispanimon vaalea ja raikas olut ottaa innoituksensa amerikkalaisoluista
  • West Coast Session IPA 4,5% – Stadin Panimon valmistama hedelmäinen pintahiivaolut
  • Mufloni IPA 4,5% – Beer Hunter’s pienpanimon aromikas olut
  • Williams Caesar Augustus IPA 4,1% – Miedompien oluiden ystäville tarkoitettu Caesar yhdistää lager-oluiden raikkauden IPA-oluiden katkeraan jälkimakuun.